16-vuotias koordinoi pelastusoperaation isän pudottua railoon

Eräänä kohtalokkaana päivänä Garmin Response℠ -tiimi soitti ja kertoi Bonnie Larsonille, että hänen miehensä oli pudonnut pahasti ja heidän 16-vuotias poikansa oli lähettänyt SOS-viestin perheen inReach®-satelliittiviestintälaitteella¹. Hän kertoi Garminille päivän tapahtumista.

Mieheni Eric ja poikani Henry olivat reppuretkeilemässä Wind River Rangen vuoristossa Wyomingissa. He aikoivat kiivetä Gannett Peakille alueen itäpuolen Glacier Trailia pitkin, joten koko reitin pituus olisi ollut suunnilleen 80 kilometriä.

Ensimmäisenä päivänä he etenivät 18 kilometriä ja yöpyivät Star Lakella, ja toisena päivänä he patikoivat 20 kilometriä Glacier Trailin loppuun. Kolmantena päivänä, joka oli maanantai, he lähtivät kiipeämään leiristä huippua kohti.

He lähtivät leiristä aamukuudelta, pääsivät huipulle klo 10.30 ja viipyivät siellä puolisen tuntia, ennen kuin lähtivät alaspäin. Eric oli varoittanut Henryä, että laskeutuminen on kiipeämisen vaarallisin osuus, ja he olivat keskustelleet turvakäytännöistä.

Eric kulki edellä ja oli juuri ohittanut hankalimman kohdan, mutta lumipeite oli pehmennyt merkittävästi aamuisen nousun jälkeen. Hän ei muista, irtosivatko jääraudat vai jäähakku jäästä, mutta joka tapauksessa hän huomasi liukuvansa vuorenseinämää alaspäin ja yritti kaikin voimin saada vauhtia pysähtymään jäähakullaan.

Henry oli vähän hänen yläpuolellaan, vielä hankalimmassa kohdassa, ja näki Ericin ensin liukuvan 6 metriä ja putoavan sitten vielä 3 metriä Bergschrund-railoon. Tällainen rako muodostuu, kun liikkuva jäätikön jää irtoaa yläpuolella olevasta pysyvästä jäästä. Eric putosi selälleen, meni tajuttomaksi, liukui alas railoon ja putosi vielä 9 metriä.

Henryn piti yrittää pysyä rauhallisena kulkiessaan alas kohtaan, jossa Eric oli pudonnut railoon. Kun hän pääsi railon reunalle, Ericiä ei näkynyt. Hän otti repun selästään, lähti laskeutumaan railoon ja alkoi huutaa isäänsä.

Eric heräsi lopulta ja kuuli Henryn huudot. Hänellä oli täysikokoinen rinkka, jossa oli lisätarvikkeita ja vaatteita ja johon hän oli kiinnittänyt vaellussauvat. Eric uskoo, että rinkka pehmensi pudotusta ja sauvat lisäsivät tukea ja jäykkyyttä, jotta hän ei saanut sen pahempia vammoja.

Hänen isänvaistonsa heräsi saman tien ja hän huusi olevansa kunnossa. Sitten hän katsoi ympärilleen, huomasi auringonvaloa ja rupesi yrittämään päästä ulos. Edessä oli jääsiltoja, mutta hän rikkoi ne päästäkseen kiipeämään ulos. Hän ei muista muuta.

Kun Eric oli päässyt pois railosta, Henry huolestui, koska isä ei muistanut, miksi he olivat siellä eikä ollut varma, missä he olivat. Lisäksi Ericillä oli kovia selkäkipuja ja hengitysvaikeuksia. Hän pyysi Henryä aktivoimaan SOS-toiminnon inReach-satelliittiviestintälaitteesta.

He tiesivät, että heitä ei pystyttäisi pelastamaan jyrkältä rinteeltä, joten he lähtivät jäätikköä alaspäin. Henry auttoi isäänsä kävelemään ja hoiti inReach-viestinnän Garmin Response℠ -tiimin ja pelastustiimin kanssa.

Ensimmäinen helikopteri saapui paikalle noin klo 13 muttei pystynyt laskeutumaan hankalassa maastossa. Pelastustiimin päällikkö soitti minulle ja kertoi, että nouto ei onnistuisi ihan vielä. Paikalle oli tarkoitus lähettää toinen helikopteri, jossa on nostolaite.

Eric huomasi alempana harjanteella tasaisen kohdan, johon helikopterin olisi ehkä helpompi laskeutua hakemaan heitä. Heidän kulkiessaan Henry piti kaikkia ajan tasalla Ericin tilanteesta inReach-viesteillä. Hän muun muassa kertoi, että Ericillä oli luunmurtumia.

Pelastustiimi lähetti paikalle tiedusteluhelikopterin arvioimaan tilannetta, mutta helikopteritiimillä oli vaikeuksia havaita pelastettavia. Henry puki päälleen oranssin toppatakkinsa ja heilutteli samalla kiiltävää suojapeitettään. Heidät huomattiin harjanteella, ja toinen nostolaitteellinen helikopteri tuli hakemaan heitä.

Alkoi olla jo myöhä, ja Eric pelkäsi, että pelastus ei onnistuisi enää sinä päivänä. Hän mietti, pystyisivätkö he leiriytymään tilapäisesti senhetkisessä sijainnissaan tai laskeutumaan 3 kilometrin päähän pääleiriin.

Eric päätteli, että pääleiriin olisi mahdotonta päästä, koska sen ja heidän välillään oli laaja kivinen kenttä, jolla hän ei pääsisi eteenpäin vammoineen. Seuraava helikopteri saapui puolentoista tunnin kuluttua. Siitä laskeutui kaksi pelastustiimin jäsentä, koska laskeutuminen ei vieläkään onnistunut.

Arvioituaan Ericin tilanteen tiimi päätti, että heidät siirretään pois vuorelta lyhyellä nostoköydellä. Eric ja pelastustiimin jäsen vietiin ensin alas siellä odottavaan lääkärihelikopteriin. Helikopteri palasi hakemaan Henryn ja vei hänet pelastustiimin toisen jäsenen luo. Tämä vei hänet autolla paikkaan, josta ystävämme pääsisi hakemaan hänet.

Tapasin Ericin sairaalassa klo 20.30, ja Henry oli kotona ennen puoltayötä. Eric kotiutettiin seuraavana päivänä. Hänellä oli murtumia 10. ja 11. kylkiluussa sekä L1-, L2- ja L5-nikamissa. Hänen odotetaan paranevan täysin.

Jälkeenpäin ajateltuna tämä uskomaton pelastus onnistui muutaman keskeisen seikan ansiosta:

Ensiksikin, onneksi heillä oli inReach-laite. Ilman sitä tilanne olisi ollut todella paljon pahempi, koska olin odottanut heitä alun perin kotiin vasta torstai-iltana tai perjantaiaamuna. Henryn olisi pitänyt jättää Eric sinne ja patikoida yksin vähintään 16 kilometrin päähän leiriin toivoen, että siellä olisi ihmisiä apuna. Muutoin hänen olisi pitänyt patikoida 37 kilometrin päähän autolle, jonka he olivat jättäneet reitin alkuun.

Lisäksi kannattaa mainita, että Eric on palopäällikkö, ja siksi sain suoran yhteyden pelastustiimin johtajaan. Mutta aina, kun pelastustiimin johtaja soitti minulle ja antoi tilannepäivityksen, sain heti täysin samat tiedot yhteyshenkilöltäni Garmin Response -tiimissä. Eric oli jopa määrittänyt apulaispalopäällikön toiseksi hätäyhteyshenkilökseen luodessaan inReach-tiliä, jotta hän saisi suoraan yhteyden pelastustiimiin siinä tapauksessa, ettemme saisi riittävästi tilannetietoja Garmin Response -tiimiltä (jos Eric joutuisi aktivoimaan SOS-toiminnon). Se oli kuitenkin tarpeetonta, koska sain Garmin Response -tiimiltä upeasti tietoja koko koettelemuksen ajan. Kun kerromme tapauksesta ihmisille, jotka harkitsevat inReach-laitteen hankkimista, mainitsen aina tämän, koska minulle oli keskeisintä saada jatkuvasti väliaikatietoja. Pelastukseen osallistui kolme helikopteria ja lentokone, joten tapahtumia oli paljon. Nyt kerron aina, miten upeasti Garmin Response -tiimi toimii, kun SOS-toiminto aktivoidaan.

Toiseksi Eric ja Henry olivat valmistautuneet hätätilanteeseen. Eric oli varmistanut Henryn tietävän, miten inReach-laitetta käytetään. Lisäksi hän oli varmistanut, että heillä oli mukanaan varavaatteita siltä varalta, että heidän pitäisi leiriytyä tilapäisesti huonon sään vuoksi.

Lopuksi olemme todella kiitollisia pelastustoiminnan upeille vapaaehtoisille ja lääkintälentojen henkilökunnalle. He ovat todellisia sankareita. En pysty edes sanomaan, miten kiitollisia olemme.

Poikani oli vasta 16-vuotias. Kiitos, että pelastitte heidät.

¹ Edellyttää aktiivista satelliittitilausta. Satelliittiviestintälaitteiden käyttö on säädeltyä tai kiellettyä joillakin hallintoalueilla. On käyttäjän vastuulla tuntea sovellettavat lait laitteen käyttöalueilla ja noudattaa niitä.